Kaivelin tuossa vähän kangasvarastojani ja ompelin tilkuista tyynyjä. Tuli omasta mielestäni niin hienoja että näitä pitää tehdä lisää. :)
Perheemme sai tarpeekseen Helsingistä, ja lähdimme mieheni kotikonnuille onneamme etsimään. Sattuman kaupalla löysimme itsellemme lottovoittoa lähentelevän kodin, jossa alkoi onnellinen elämämme kesän 2011 lopussa. Tämä blogi on tarkoitettu mahdollisimman interaktiiviseksi, eli tarkoituksena on sekä jakaa, että saada (ja myös käyttää) sisustusvinkkejä puolin ja toisin. Blogini on pääasiassa sisustukseen keskittyvä, mutta kertoo myös muista onnen aiheistamme perheemme elämässä.
tiistai 28. helmikuuta 2012
lauantai 25. helmikuuta 2012
Pöytäprojekti vihdoin valmis + uudet verhot olkkariin
Mä olen tässä siis koko viikon maalannut meidän olohuoneen pöytää. Aloitin maanantaina, ja tänään aamupäivällä sain homman vihdoin valmiiksi. Pöytä oli alunperin tumman ruskeaksi lakattu tai petsattu. En oikein ottanut selvää, koska hioin pöytään vain tartuntapinnan maalille, eli en koko "väriä" pois. Pöytä on alunperin ostettu kirppikseltä road tripillä Tampereelle (<3), joten senkään takia en tiedä alkuperäisestä käsittelystä. Tässä vanha kuva pöydästä alkuperäiskunnossa.
Kolmen valkoisen maalikerroksen ja tunnin teräsharjalla hankaamisen jälkeen pöytä näyttää tältä. :)
Tykkään kovasti uudesta versiosta, ja siitä ilostuneena sain puhtia ommella viimeinkin olohuoneeseen alunperin tarkoitetut verhot kankaista jotka ovat olleet turhanpanttina elokuusta alkaen. :D Ompeluapulaisena mulla oli Jack, mutta onneksi vain kahden verhon aikana. Voitte nimittäin varmasti kuvitella kuinka helppoa on leikata tuollaista ohutta kangasta suoraan kun sen alle koittaa piiloutua yksi pikkukaveri kokoajan. :D Kumma kyllä verhoista tuli lopulta ihan kelvolliset.
Verhotangot on edelleen entisten asukkaiden asentamalla korkeudella. Mun mies ja appiukko eivät vaan näytä tajuavan kuinka tärkeätä mulle olis että niitä nostetaan ylemmäs. Lisäksi nuo verhotankojen pidikkeet ovat ärsyttävän lähellä ikkunoiden laitoja, tosi hankalaa yrittää asetella verhoja kunnolla kun ei saa vedettyä niitä tarpeeksi yli ikkunoiden. Tahtoisin myös maalata nuo tangot valkoisiksi, mutta sitä varten pitäisi ostaa toinen purkki maalia, meillä on niin paljon ikkunoita ja kaikissa samanmoiset tangot. :D
Mulla on myös suunnitelmissa maalata meidän tv-tasokin valkoiseksi, mikäli siihen mahdollisesti maali tarttuu. Noiden kirppishuonekalujen kanssa on aina se paha ettei tiedä millä ne on alunperin käsitelty. Tuostakin tv-tasosta mä pahoin pelkään että se on vahattu, jolloin sitä ei voi maalata. Onneksi mulla on siitä yksi ylimääräinen hyllylevy niin voin turvallisesti kokeilla maalia siihen. :) Laitan taas lisää kuvia kun projekti edistyy.
Kolmen valkoisen maalikerroksen ja tunnin teräsharjalla hankaamisen jälkeen pöytä näyttää tältä. :)
Tykkään kovasti uudesta versiosta, ja siitä ilostuneena sain puhtia ommella viimeinkin olohuoneeseen alunperin tarkoitetut verhot kankaista jotka ovat olleet turhanpanttina elokuusta alkaen. :D Ompeluapulaisena mulla oli Jack, mutta onneksi vain kahden verhon aikana. Voitte nimittäin varmasti kuvitella kuinka helppoa on leikata tuollaista ohutta kangasta suoraan kun sen alle koittaa piiloutua yksi pikkukaveri kokoajan. :D Kumma kyllä verhoista tuli lopulta ihan kelvolliset.
Verhotangot on edelleen entisten asukkaiden asentamalla korkeudella. Mun mies ja appiukko eivät vaan näytä tajuavan kuinka tärkeätä mulle olis että niitä nostetaan ylemmäs. Lisäksi nuo verhotankojen pidikkeet ovat ärsyttävän lähellä ikkunoiden laitoja, tosi hankalaa yrittää asetella verhoja kunnolla kun ei saa vedettyä niitä tarpeeksi yli ikkunoiden. Tahtoisin myös maalata nuo tangot valkoisiksi, mutta sitä varten pitäisi ostaa toinen purkki maalia, meillä on niin paljon ikkunoita ja kaikissa samanmoiset tangot. :D
Mulla on myös suunnitelmissa maalata meidän tv-tasokin valkoiseksi, mikäli siihen mahdollisesti maali tarttuu. Noiden kirppishuonekalujen kanssa on aina se paha ettei tiedä millä ne on alunperin käsitelty. Tuostakin tv-tasosta mä pahoin pelkään että se on vahattu, jolloin sitä ei voi maalata. Onneksi mulla on siitä yksi ylimääräinen hyllylevy niin voin turvallisesti kokeilla maalia siihen. :) Laitan taas lisää kuvia kun projekti edistyy.
Tunnisteet:
hankaus,
kulutettu,
kulutus,
maalattu,
maalaus,
muutos,
olohuone,
pöytä,
shabby chic,
teräsharja,
valkoinen,
verhot
torstai 23. helmikuuta 2012
Purkki valkoista maalia, kevät on tulossa!
Meidän kylällä oleva rautakauppa muuttaa, ja heillä on vanhassa liikkeessä kaikki loput tuotteet alennuksesta. Niinpä raahasin itseni sinne maanantaina, ja ostin purkillisen valkoista maalia, hiekkapaperia ja pensseleitä. Nyt on olohuoneen pöytä melkeen valmis, maalaan sen tummaksi petsatusta valkoiseksi. Kolmas kerros pitää vielä lisätä tänään illalla, ja sitten vaan odotellaan kuivumista että saa käyttöön. Tv-tason ajattelin myös maalata, ja pojan lelukorin muuttuivat myös vaalean vihreistä valkoisiksi, pitää vielä ommella niihin uudet sisustat. :) Voi siis olla että teen vielä toisenkin retken rautakauppaan, maali meinaa nyt jo loppua kesken. :D Mulla alkaa aina keväisin sisustusvimma, ja tänä vuonna tämä alkoikin näköjään tosi aikaisin. Seuraavaksi onkin sitten pentukuumeen vuoro, voi nyyh... <3
Laitan kuvia maalatuista kamppeista kun ne ovat kuvauskunnossa.
Laitan kuvia maalatuista kamppeista kun ne ovat kuvauskunnossa.
sunnuntai 19. helmikuuta 2012
Kumpi ompi parempi, kantikas vaiko ovaali?
Eli laitetaan nyt sitten kuvat vielä molemmista pöytävaihtoehdoista erikseen. Molemmissa siis tilanne on se, että pöytäliinaa pitää käyttää, syyt on eritelty tuossa edellisessä postauksessa. Itse en osaa päättää kumpi on kivemman näköinen, ehkä tuo ovaali. Ärsyttää kun en tiedä johtuuko se siitä että olen tottunut siihen ja siksi suorakaide näyttää oudolta, vai onko se oikeasti vaan paremman näköinen. :D Päättäkää te.
torstai 16. helmikuuta 2012
Paras löytö ikinä!
Meillä on uusi keittiön pöytä ja tuolit! Mun mieheni (<3) kiikutti mulle eilen iltamyöhään mun netistä bongaaman ruokailuryhmän, ja se on täydellinen. :) Pöytä tosin on vielä osissa, kokoamme sen tänään. Näissä kuvissa on siis vielä meidän vanha ruokapöytä.
Uusi pöytä on suorakaiteen muotoinen. Mä en oikein itse tiedä kumpi on kivempi, toi ovaali vai se kantikas. Uusi pöytä olis paremmassa kunnossa muuten, mutta pöytälevyn jatkopala on himpun verran eri värinen. Pöytä on ollut vanhassa kodissaan lyhyenä käytössä, ja näin väriero on päässyt muodostumaan. Ovaalin muotoinen pöytä on vielä 16 kertaa huonommassa kunnossa, eli molemmissa vaihtoehdoissa joutuu kumminkin käyttämään pöytäliinaa.
Noissa tuoleissa on istuinosan kangas tällä hetkellä aika hirveä, ihan bussin penkkikankaan näköinen. Ajattelinkin uhrata tuon kuvassa pöydällä olevan pöytäliinan niiden päällystämiseen. Tuo kangas on muutenkin ehkä himpun verran liian paksu pöytäliinaksi, ja kuvassa vielä aivan kamalassa rypyssä. No, onneksi blogin kirjoittaja ei ole kovinkaan kurttuotsainen valokuvaaja, joten kaipa tuo menee. :D
Kaikista parasta tässä koko pöytäryhmässä silti oli se, että maksoimme siitä vain 70e! Olen varmaan ikuisesti kiitollinen sille rouvalle joka nämä myi, hän halusi kuulemma ne vaan pois nurkista pyörimästä. Niinhän sitä sanotaan että toisen romu on toisen aarre, sillä tämä kyllä oikeasti lyö laudalta kaikki mun aikasemmat "kirppis"löydöt. :)
Uusi pöytä on suorakaiteen muotoinen. Mä en oikein itse tiedä kumpi on kivempi, toi ovaali vai se kantikas. Uusi pöytä olis paremmassa kunnossa muuten, mutta pöytälevyn jatkopala on himpun verran eri värinen. Pöytä on ollut vanhassa kodissaan lyhyenä käytössä, ja näin väriero on päässyt muodostumaan. Ovaalin muotoinen pöytä on vielä 16 kertaa huonommassa kunnossa, eli molemmissa vaihtoehdoissa joutuu kumminkin käyttämään pöytäliinaa.
Noissa tuoleissa on istuinosan kangas tällä hetkellä aika hirveä, ihan bussin penkkikankaan näköinen. Ajattelinkin uhrata tuon kuvassa pöydällä olevan pöytäliinan niiden päällystämiseen. Tuo kangas on muutenkin ehkä himpun verran liian paksu pöytäliinaksi, ja kuvassa vielä aivan kamalassa rypyssä. No, onneksi blogin kirjoittaja ei ole kovinkaan kurttuotsainen valokuvaaja, joten kaipa tuo menee. :D
Kaikista parasta tässä koko pöytäryhmässä silti oli se, että maksoimme siitä vain 70e! Olen varmaan ikuisesti kiitollinen sille rouvalle joka nämä myi, hän halusi kuulemma ne vaan pois nurkista pyörimästä. Niinhän sitä sanotaan että toisen romu on toisen aarre, sillä tämä kyllä oikeasti lyö laudalta kaikki mun aikasemmat "kirppis"löydöt. :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)








